Jouluherkkuja! ...tai sitten ei :)

Mulla ei täällä ole koulun ja harrastusten ulkopuolella juurikaan sosiaalisia kontakteja, jonka takia esim. viikonloppuja ei viitti pelkästään täällä viettää ihmetellen valkoisia seiniä ja taas likastunutta kokolattiamattoa. Kansalaisopisto onneksi on vireä täällä ja se järjesti tälle viikonlopulle joululeivonnaiskurssin, jossa oli mahdollisuus leipoa erilaisia pikkuleipiä ja joulupitkoja. Sinnehän mää sitten ilmoittauduin, kun en oo juurikaan ite näitä paikallisia juttuja koskaan leiponut! Lisäksi alkoi jo olla vähän ikävä sitä, että saisi jotain leipoa, mulla kun ei ole kämpillä uunia ollenkaan :/

Vähän jänskätti mennä kurssille, mutta vastaanotto oli oikein hyvä ja tunnelma kurssilla oli hyvin leppoisa. Porukka oli hyvin heterogeeninen, osa oli ensimmäistä kertaa, osa oli jo vuosia käynyt tällä kurssilla. Joukkoon mahtui pariskunta, äitejä tyttärineen, mummuja kavereineen ja minä :) Yks mummu oli lakannut toisen kätensä kynnet mustiksi, toisen pinkeiksi ja vähän väliä riitaantui jonkun kanssa. Toinen taas vetäisi hirmuiset herneet nenään siitä, että yhdessä ohjeessa on 2 tl rommia. Alkoholia kun ei hänen mielestään tarvitsisi käyttää ollenkaan..Muuten ihan hyvässä hengessä leivonta onneksi sujui :)  Aika moni oli käynyt suomessa lomailemassa ja tykkäsivät maasta kovasti. Täällä on kyllä helppoa olla suomalainen, kun ei kukaan ole vielä mitään muuta Suomesta sanonut kuin kehunut miten kaunista ja rauhallista siellä on. Näinhän se on :)

Alkupaloiksi ennen herkuttelua nautin ihanaa tomaattikeittoa, jota oon syöny viimeisen viikon aikana ihan liikaa. Mutta kun se on niin hyvää! :)


Ja nyt, aika suuren makutestin. Suurin osa näyttää toki hyviltä, mutta mikä on maku...Se selviää hetken kuluttua!

Ensimmäisenä suklaa-krokantti-keksit. Odotukset oli korkealla näiden pähkinäisten ja suklaisten keksien suhteen, mutta ei..Reseptiä täytyisi hieman muokata, että lähtisin uudestaan tekemään. Mutta sehän ei suinkaan ole ongelma, aina voi vähän soveltaa, mitä tulee leivontaan.. ;)

Glühwein-tähdet muistuttavat joistain suomalaisista pikkuleivistä joita äiti on joskus tehnyt. Hyvinkin voisi jouluna kuvitella joskus glögikeksejä vähän muunnellen tekevän!

Piparkakku-ukot, tähdet ja sydämet jäi maistelematta, kun ne näyttää niin kivoilta koristeltuina :)

Eri väristen taikinoiden yhteensovittaminen on mahdollista monin eri tavoin. Testattiin kolmea erilaista menetelmää ja vaivannäköön nähden ei maku niin huikea ole, että lähtisin menettämään hermoja.. :) Ihan ok kahvikeksi kuitenkin, ei liian makea ainakaan.

Opettaja oli ostanut puisia muotteja, joilla voi keksejä myös tehdä. Muistaa vain jauhottaa tarpeeksi ensin muottia, että keksi irtoaa. Ulkonäöllisesti ei mitään erikoisia lopulta, mutta maku oli todella hyvä! Lisäksi vielä ripoteltiin mantelilastuja pellille ja keksit paistettiin niitten päällä, jolloin lastut tarttuivat keksien pohjiin ja tuovat hauskan lisämaun!

Seuraavat pikkukeksit näyttävät juuri sellaisilta pieniltä kekseiltä, joita kahviloissa saa välillä cappucinon mukana. Maku tulee aniksesta tässä tapauksessa ja kun sitä en etukäteen tarkistanut, yllätyin, enkä oikein ensin tiennyt mitä mieltä olen..Loppujen lopuksi ihan ok maku.

Kookosappelsiinipalleroiset maistuvat juuri siltä, miltä kuvittelinkin niiden maistuivan. Yhdistelmä toimii kuitenkin hyvin!

Herkullisia olivat myös nämä, joiden nimeä on mahdoton kääntää suomeksi. Olkoon ne sitten vaikka "kaneliset jäävuoret". Makea ja pehmeä sisältö viikunoista, pähkinöistä ja mantelista, lisänä kanelilla maustettu marenkihuippu. Jouluinen ja makea!

Kanelipalleroiset eivät ihan niin herkullisilta näytä, mutta maku on kuitenkin suhteellisen hyvä. Kaneli ja pähkinä sopivat yhteen ja vähän niinkuin edellinenkin, joulumieltä tuo! :)

Marsipaani ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini, mutta pitihän näitä Bethmanneja mustine sukkineen maistella. Varmaan ihan hyvä heille, jotka marsipaanista muutenkin tykkäävät, mutta omalla kohdalla täytyy
sanoa, niinkuin iskä on joskus opettanut "ei sovi minun makuelämyksiini" :)

Viimeisenä muttei vähäisimpänä, Weihnactsstollen. Olettaisin maun olevan jossain suomalaisen joulukakun ja pullan välimaastossa, mutta hiivaa ei leivonnassa käytetty, sitäkin enemmän kaikkia sattumia. Tätä voi halukkaat sitten ensi viikonloppuna maistella, veikkaisin, että iskällä saattas alas mennä ;)

Lopputulos: Saksassa on hirvittävät määrät leipomoita ja monet tuotteista näyttävät erityisen herkullisilta. Samoin myös nämä tuotteet, mitä porukalla kurssilla tehtiin (en siis ihan kaikkia ole ollut itse valmistamassa). Maku ei vaan aina kohtaa sitä odotusta, jonka tuotteelle on luonut. Ilmeisen suomalaiset makunystyräni nauttivat kuitenkin enemmän peruspullasta ja marjapiirakasta. Ja onneksi ens viikonloppuna on tiedossa myös karjalanpiirakoita, nam! Kiva tulla käymään suomessa kyllä!

Ai niin, testin voittaja on..kanelinen jäävuori! Se oli herkkua :) Mutta nyt ei menis enää yhtään, vähän liian monta tuotetta maisteltavana..

Kukahan nää kaikki nyt sitten syö? :)

Yötä koululla, joulumarkkinoita ja hyvää seuraa:)

Kylläpäs kuluu aika äkkiä, tietysti osittain vaikuttaa se että nyt on pari viikkoa ollut ystäviä käymässä ja on ollut seuraa ja tekemistä eri tavalla kun yksin ollessa :)

Yllätävän paljon on nyt ollut valmistelua vaativia juttuja koululla, mikä sinänsä on hassua, että se ylipäätään siltä tuntuu, mutta kun ei oikein koko syksynä ole tarvinnu sen kummemmin miettiä etukäteen, niin pienetkin jutut vaikuttavat nyt sitten arkeen. Kolmatta kertaa oon huomena viettämässä torstaitani altaan reunalla ja välillä altaassa johtuen vajavaisesta kielitaidosta.. :) Täällä kolmasluokkalaisilla on uimakoulua kerran viikkoon koko vuoden ja oon siellä sitten sijaistellut. Odotan kyllä sitä hetkeä, että voi opettaa niitä asioita kielellä jota ite osaan ja lapsetkin ymmärtää. Mutta toisaalta jos selviää vieraalla kielellä jopa uimaopetuksesta, niin kai sitä sitten selviää monesta muustakin asiasta omalla kielellä?

Viime viikolla olin yökoulussa yhen luokan kanssa, mikä oli kyllä hauska kokemus kaikin puolin. Ei ihan joka viikko tule patjan ja peiton kanssa ajeltua koululle.. :) Harmittavaa oli, etten tuntenut juurikaan luokan lapsia etukäteen, mutta äkkiähän tuota tutustui ja samat leikit uppoaa saksalaisiin lapsiin, kuin mitä suomalaisille lapsille on tullut vedettyä. Leirihommista on kyllä ollut enemmän kuin hyötyä täällä ollessa! :) Lapsetkin nukahti hyvin suomalaisten unilaulujen jälkeen.. Tosin kun ensimmäisen laulun olin lauleskellut, lapset taputtivat.. :) ei ihan ollut tarkoitus kuitenkaan villitä..Onneksi uni lopulta tuli.

Viikonloppuna valloitettiin Hampurin ostoskadut ja ihasteltiin, kuinka joulu on saapunut hampuriin! Joulumarkkinat paahdettuineen manteleineen, glühweineineen ja kaikenmaailman pikkukojuineen ovat vihdoin auenneet ja kestävät jouluun saakka. Käytiin myös tutustumassa suomalaisiin, norjalaisiin ja ruotsalaisiin joulumyyjäisiin, joita merimieskirkoilla viime viikonloppuna oli. Kyllähän siellä ihan joulutunnelmiin pääsi, vaikkei mitään ostettukaan. Saunaa alkaa olla jo ikävä, saa nähdä tuleeko käytyä ennen seuraavaa suomen reissua saunomassa kirkolla. Ihana kyllä tietää, että tuollainen mahdollisuus ylipäätään on olemassa, jos kova hätä tulee...

 Kiivettiin myös Michaelin kirkon torniin, iltajumppa 453 porrasta ylös ja alas, josta oli huikeat maisemat satamaan ja sattumalta myös aurinko lähti laskemaan samoihin aikoihin..vaikka olikin tosi kylmä, oli kiva käydä vähän ylempänä tutkimassa hampuria!

Kirkon tornista katseltiin, että ihan kuin ois luistinrata tuolla talojen ja puiston välissä. Sehän oli pakko lähteä tarkistamaan! Ja näinhän se todellakin oli, musiikki soi ja ihmiset luisteli. Pitäisköhän joku viikonloppu mennä iteki luistelemaan ;) Luistinradalta jatkettiin matkaa lähellä olevaan Hamburger Domille, joka on valtava tivolialue, joka on nyt kuukauden ajan rantautunut tänne. Ja pitihän se edes yksi laite käydä testaamassa, kun kerta tivolissa ollaan ;) Valittiin laitteeksi se laite, jossa istutaan pitkien ketjujen päässä olevissa kiikuissa, jalat roikkuu ilmassa ja pyöritään ympyrää. Onneksi oli kahden hengen kiikut.. ;)

Riehakkaalta tivolialueelta löytyi myös aivan oikea ja aito tuli, jonka ääressä oli ihana hetki istahtaa ja nautiskella glühweinia. Pe-la odottelee joululeivonnais ja -konvehtikurssi kansalaisopistolla, teemalla "niinkuin mummokin teki" :) Joululaulut soimaan ja kynttilät palamaan..Joulu on vihdoin tulossa :)

Häät ja shampanjaa!

Sehän oli lauantai, kun tytöt päätti lähteä tutkailemaan Hampuria. Täällä on siis vanha opiskelukaveri käymässä ja Bergedorfin pikkukauppojen kiertelyn jälkeen oli aika siirtyä suuremmille vesille. Suunnitelmaan kuuluivat Hamburger Dom, joka on suuren suuri talvitivolialue keskustassa, Kunsthalle, josta löytyy taidetta monessa kerroksessa sekä illalla tanskalaisen Mads Langerin keikka eräässä epämääräisessä St. Paulin pubissa.

Ja mites meille sitten kävikään. Ei aivan suunnitelmien mukaan mennyt tämä päivä :) St. Pauli ja Reeberbahn tuli nähtyä, kuten myös monien kodittomien kodit siltojen alla ja talojen kupeissa. Samoin Hampurin tärkeimmät nähtävyydet kuten iso ukkeli-patsas, kirkko, satama, hummelimies ja raatihuone kaukaa. Päätettiin mennä syömään kiinalaista, mutta ruokapaikkaa etsiessämme ei yhden yhtä kiinalaista tullut vastaan, joten lopulta oltiin valmiita syömään melkein ihan mitä vaan.

"iso ukkeli-patsas"

St.Michaelin kirkko

Lippuja Madsin keikalle metsästettiin niin baarista kuin lippupalvelusta, lopputulos: 1 lippu myytävänä. Onko se ihan oikeasti mahdollista, että keikalle on 1 lippu jäljellä????? Plan B:tä miettiessämme apua kysyttiin lippupalvelusta. "Mitä täällä menee muuta tänä iltana?" "noin 4000 muuta tapahtumaa" ... :) Onneksi oltiin selvitetty näitä juttuja jo vähän etukäteen ja päädyttiin yrittämään lippuja häihin, Figaron nimittäin. Lippupalvelun mies sanoi, että lippuja kyseiseen oopperaan saa paikanpäältä, ALTONAn kaupunginosasta. Luotetttiin tähän, hypättiin junaan ja kohti Altonaa. Aivan, muuten hyvä juttu, mutta ooppera oli täysin toisella suunnalla ja onneksi ennen Altonan pysäkkiä tämä tajuttiin ja vaihdettiin toiseen suuntaan.

Päädyttiin muutamien mutkien jälkeen lopulta oopperaan, josta kyseltiin lippuja. Eihän se koko paikka ollut vielä siihen aikaan auki, mutta onneksi siellä ystävällinen nainen kertoi, että lippuja on, tulkaa tuntia ennen näytöstä ostamaan. Huh. Edes jokin tuntui menevän oikein tässä päivässä.

Seuraavana vuorossa pikkushopautus, jonka tuloksena käytiin 2 korukaupassa, 1 askartelukaupassa ja sen jälkeen oltiin niin väsyneitä, että oli pakko mennä kahville. Ja syömään kakkua. Shampanjakakkua ja risifruttivadelmakakkua. Mitenkäs hyviä ne sitten oli? :) No todella hyviä, varsinkin shampanjaversio :) Tästä reipastuneina lähdettiin sitten sinne Figaron häihin. Oopperasta tiedettiin sen verran etukäteen, että Mozartin sävellys se on..

Etualalla shampanjakakku, takana risifruttivadelma. Nam :)

Saatiin liput 15 eurolla opiskelijahintaan ja ihmeteltiin voiko oopperalippu tosiaan olla niin halpa? Onko tämä oikea ooppera? :) ...Noh. Lavalla 4 naista ja orkesterissa oli 3 soittajaa. Puolet ajasta oli etukäteen nauhoitettua kerrontaa, saksaksi. Musiikkiosuudet loppuivat aina kesken. Näyttelijät olivat pukeutuneet puoliksi miehiksi ja puoliksi naisiksi ja roolihahmo vaihtui hattuun tai huntuun vaihtamalla. Hirveää hösellystä ja ruminaa lavalla, meno oli kuin hampurin harrastelijateatterissa konsanaan. 

Saksalaisten oopperakäyttäytymiseen kuuluvat tietenkin se, että olet tervetullut niin tennareissa kuin iltapuvussakin. Saliin saa mielellään tulla ruokien ja juomien kanssa, niinpä monet paikalliset talsivatkin sisälle limupullo kourassa ja sipsitölkki kädessä. Aika rento meininki. Niinpä mekin ajateltiin, että tylsähköjen kerrontaosuuksien aikana on oikein hyvää aikaa miettiä elämän suuria asioita ja täytyy myöntää, että hyvinkin syvällisiin asioihin ehti mielen sisällä päästä näinä hetkinä ;)

Lisäksi tämän päivän haasteisiin kuului postimerkkien etsintä. Niitähän periaatteessa on myynnissä joka paikassa ja helposti saatavilla niin automaateista, posteista kuin kojuistakin. MUTTA, kioskeissa myytiin merkkejä vain korttien kanssa, automaattiin ei käynyt setelit eikä kortit ja postit olivat kiinni. Kuinkas helpoksi tää sitten lopulta menikään??? Onneksi kuitenkin satamasta löytyi hauskan hauska automaatti, josta sai ottaa itsestä valokuvia ja liittää sen "terveisiä hampurista"-korttiin ;) Mitä niistä merkeistä, jos näin hienoja kortteja saa omalla pärställä tulostettua! :) Sinne vien seuraavatkin vieraat kyllä! (..ja postimerkitkin lopulta löytyi..:)

 Ehkä yksi päivän parhaista bändeistä esiintyi satamassa lasten syöpäsäätiön puolesta

Mutta loppu hyvin kaikki hyvin ja meillä oli oikeasti ihan todella hauska päivä :) Hyvässä seurassa ei se nyt oo niin justiinsa, jos ei kaikki menekään suunnitelmien mukaan. Varmasti tämä Figaron häiden versio tulee palaamaan mieleen monta kertaa, kun Mozartista musiikin tunnilla joskus puhumme.. :) Ja saatiin hyvää ruokaa, ilma oli kaunis, vaikkakin vähän kylmä ja illalla vielä iloinen yllätys, kun viimeinen bussi ei ollutkaan vielä mennyt, vaan päästiin kotiin asti bussilla, eikä tarvinnut kävellä :) Huomenna jatkamme kultturelleja elämysksiä Bachin, Schützin ja Charpentierin tahdissa, tuskin odotettavissa samanlaista farssia kuin Mozartilta.. ;)

Lehtisadetta ja koti-ikävää

Viikonloppu sujui rentoillessa, kaveri Hampurin suurkaupungista tuli tänne metsämaille retkeilemään ja käytiinki lenkkeilemässä pitkä lenkki lauantaina, hyvää ruokaa ja lättyjä siihen päälle, oikein jees! :) Täällä on kyllä kivan näköstä ruskaa tällä hetkellä, joka ei kuulemma ole ollenkaan tyypillistä tähän aikaan vuodesta. Jos on Suomessa lämmintä, niin on täälläkin. Yleensä lehdet kuulemma ehtivät tippua jo ennen kuin kellastuvat, siispä oikein hyvä vuosi tuli valittua olla täällä ;) Yhtenä päivänä näin myös lehtisateen. Siis sellaisen, kuin lumisade, mutta lumihiutaleet jotka leijuisivat olivatkin lehtiä. Niitä oli aivan järjettömät määrät! Haravamiehille riittää hommia, ehkä munkin pitää rueta sellaiseksi, kun aikaa kerta on.. :)

 

Nyt alkaa huomata sen, että alkuhulinat ja asioiden hoitoprosessit on todellakin ohi. Nyt täällä vain vietän sellaista elämää, mitä periaatteessa voisin viettää ihan missä vaan, töitä, harrastuksia, peruskotihommia..Tosin sillä erotuksella, että pihaa ei ole, eli kotihommat rajoittuu sisäjuttuihin, eikä niitäkään ole kovin paljon :) Mutta kuitenkin. Aikaa on reilusti ja vaikka kavereita on jonkun verran jo onneksi löytynyt, niin tekemistä olisi hyvä olla vähän enemmän, muuten täällä neljän seinän sisällä huomaa koti-ikävän alkavan vaivata..Mutta kai se ikävä aivan luonnollista on, vaikka periaattessa ei kaukana olekaan,niin on kuitenki ulkomailla..eikähän tässä nyt enää ole pitkä aika kun seuraavan kerran tuun Suomessa käymään. Olette kaikki paljon ajatuksissa, postia ja viestiä saa mielellään silti lähettää :)

Ja onhan täällä paljon kivoja juttuja, jotka päivää piristävät ja omasta asenteestahan se pitkälti on kiinni miten aika täällä kuluu. Tänään yritin ilmoittautua joululeivonnaiskurssille, mutta harmittavasti se oli jo täynnä :( varasijalla omaa paikkaa odotellessa, toivottavasti joku peruu! :) Ihania ystäviä on tulossa lähiaikoina visiitille tänne ja se jos mikä on kivaa! :) Lisäks ens viikolla tiedossa yökoulua yhden luokan kanssa ;) Siitä voi tulla mielenkiintoinen kokemus! :)

 

Tällaisia kukkia ostin tänään, kimppu maksoi euron ja en kertakaikkiaan tajua, miten leikkokukat voi oikeesti olla noin halpoja! :) Menin siitä ehkä hieman sekaisin.. :) Mutta mun mielestä ne on myös nättejä ja sopii hyvin mun pöydälle :)

Minä olen vain satama pieni, joka laivoja rakastaa..

Ei Hampurin satama kyllä aivan kovin pieni ole, mutta vaikutti siltä, että laivat, niin pienet kuin suuremmatkin sinne on tervetulleita. Hampurihan sijoittuu Elbe-joen varrelle, josta on suora yhteys, noin 100 kilometriä Pohjanmereen. Tänään kävin haistelemassa satamatunnelmia ja kivaltahan siellä näytti. Sunnuntai-aamuisin satamassa on kuuluisat kalamarkkinat, mutta siellä täytyy vissiin olla ajoissa, jos haluaa kalaa saada.. ;) muistelen, että ne oli auki maksimissaan puolille päivin, että saa nähä milloin sunnuntai-aamuna on niin reippaana, että kalajahtiin sinne lähtee :)

Satamassa oli jotenkin kiva tunnelma, ihmiset hymyilivät, ilma oli kaunis ja joen toisella puolella näkyvä teatteri, jossa pyörii Leijonakuningas-musikaali jo kymmenettä vuotta, oli huikean näköinen paikka. Sinne toivottavasti jo ihan pian pääsen! Jotenkin hassua ajatella, että jossain esitetään samaa musikaalia niin kauan ja koko teatteri rakentuu sen ympärille. Mutta ei kaikki 60 miljoonaa katsojaa voi olla väärässä, kyllä se on koettava! Toinen, minkä ehdottomasti haluan nähdä, on Tarzan-musikaali, joka myös on ollut jo pidempään pyörimässä. Kun molemmista oon trailerit nähnyt, ei ole epäilystäkään, etteikö rahoille näissä saisi vastinetta!

Hampurissahan pyörii luonnollisesti myös paljon merimiehiä myös muualta ja reilu sata vuotta sitten sinne rakentui myös suomalainen merimieskirkko. Saman kadun varrella on myös norjalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten omat kirkot, jotka tekevät yhteistyötä myös keskenään. Kirkko sinällään ei ole ainoa syy mennä käymään tuolla, vaan nykyisin se on kuulemma enemmänkin suomalaisten kohtaamispaikka, jossa toki myös kirkollisia tilaisuuksia järjestetään. Pian siellä on suuret joulumyyjäiset, jotka on kuulemani mukaan käymisen arvoinen tapahtuma! Sinne siis poronkäristystä syömään parin viikon päästä ;) Mutta ah miten hyvältä korvapuusti kahvin kanssa maistuikaan! :) Ja vielä kun suomi-kaupasta sai pätkiksiä ja lakuja, niin kyllähän siellä kannatti käydä! :) Seuraavalla kerralla otan pyyhkeen mukaan ja menen nautiskelemaan myös löylyistä, jotka pohjakerroksen sauna tarjoaa. 

Tämän päiväinen Hampurin turistimatkani pysähtyi keskustan suuren ostoskeskuksen eteen, jossa katusoittaja lauloi ja soitti kitaraa. Ihmisiä kulki ohi, jotkut pysähtyivät, heittivät kolikon tai pari, kuuntelivat, toiset vain kulkivat kiireisinä ohi. Itse fiilistelin siinä jonkun aikaa, kuuntelin muutaman biisin ja ensimmäistä kertaa kävin heittämässä myös jokusen kolikon kitaralaukkuun. Se mies lauloi nimittäin todella hyvin, oisin voinut jopa maksaa sen levystä, joita näytti olevan myynnissä. Ehkä seuraavan kerran, kun sen jossain päin Hampuria näen, pysähdyn ja ostan myös levyn.

Ja viimeisenä vielä kuva keskustan Rathausista, se on komia talo se.

Mitään vastuuta en ota, mikäli joku edellä mainituista tiedoista on virheellisiä. Näin mulle on kerrottu, näin olen erinäisistä lähteistä lukenut tai itse kokenut :) Kyllä Hampuri on paljon muutakin kuin St.Pauli ja Reeberbahn..

Eins, zwei, drei, los!

Tällä viikolla on kyllä tullu tehtyä kaikenlaista koululla ja myös sellaisia asioita, joita en ois uskonu ihan heti tekeväni. Kuten suomenkielisen laulun ja kehorytmien opettaminen saksaksi. Tai mites se, että opetan englantia. Jos vanhat enkun opettajan tän tietäsivät, niin ihmettelisivät varmasti, ei ollu meinaa meikäläisen paras aine ikinä ;) Tai lupautuminen säestää teatterikerhon näytelmä. Kun en oo ihan äsken pianoon koskenut, hieman pulssi nousi, kun opettaja kysyi, et voisitko soittaa..nyt :) mut siitä se meni ja onneks biisit oli iisejä :)

Saksan kieli on jännä juttu. On päiviä, jolloin juttelen sujuvasti koululla ja muuualla aiheesta kun aiheesta, aina auton renkaista saksalaisiin perinneruokiin ja revontuliin. Sitten on päiviä, jolloin en vaan kerta kaikkiaan tajua yhtään mitään. Enkä saa sanottua yhtään mitään. Välillä keksin ite sanoja, välillä luulen puhuvani aidasta, mutta todellisuudessa onkin kyse aidan seipäästä. Välillä tarkistelen lasten oikeinkirjoitusvihkoja, mites hyvä sitten siinä olen? :) Mutta yhtä kaikki, koko ajan opin lisää ja lapset on niin ihania, kun ne jaksaa auttaa, jos en löydä jotain sanaa :) On se varmaan niillekin aika jännä kokemus, että luokassa pyörii joku, joka puhuu saksaa, muttei kuitenkaan osaa kaikkea. Varsinki pienimpiä aina naurattaa, kun kyselen jotain perussanoja..Joskus ne ajattelee, että oon vaan vähä tyhmä :)

Elämä täällä on kyllä hyvinkin arkista, sen huomaa siitä, että arkipäivät vaan menee, eikä sen kummemmin mieti ees, että lähtis vaikka hampuriin tai johonki muualle. Käyn jumpissa ja opiskelen saksaa, välillä pyörällä pikkuretkiä lähiympäristöön :) Yhtenä päivänä lähin koulun jälkeen ajeleen sellaseen suuntaan, jossa tiesin olevan metsä. Noh, en ikinä sitä oikeaa reittiä löytänyt, mutta löysin ostoskeskuksen! En tajua kerta kaikkiaan, miten en muka oo koskaan sattunut sinne kulmille, kun se ehkä on 2 kilsan päässä täältä kämpiltä, keskustasta ehkä kilometri ja koululta ei sitäkään. No, hyvä että löyty nyt eikä keväällä :)

Täällä on vielä hurjan lämmin, ihan hyvin caprimittasilla housuilla voi lenkillä käydä ja kesätakeilla/huppareille pärjää aivan hyvin, välillä nekin on liikaa. Hassua ajatella, että olis muka jo marraskuu..Kelien puolesta ei vois uskoa ainakaan :) ..ja muutenkin, aika kuluu kyllä nopeasti! Kohta jo joulu ja kaikkea. Huh! sitä ennen vielä tiedossa monta kivaa tapahtumaa! Nyt taas hetkeksi saksan grammatiikan pariin, ach ja und genau! :)